Eilen kävin grillijuhlissa ja oli taas syömistä siellä ihan reilusti ja sai ottaa eväitä mukaan myös kotiin. Sinne toin myös kissani mukaan vähäksi aikaa kun naapurit tykkäävät kissastani ja kun on pieniä lapsia naapurissa, jotka ovat iloisia aina minun kissan nähdessään ja haluavat silittää sitä. Kissani nimi on Sissi ja se on sekarotuinen jossa maatiaista ja luultavasti itämaista kissaa seassa. Ulkoilutan sitä hihnassa ulkona mutta enimmäkseen se on sisäkissa. Sissi on ihmisrakas ja seurallinen kisu. Sissin lisäksi oli muitakin kissoja, mutta yksi niistä sairastui ja kuoli, toisen halusi entinen omistaja hakea takaisin ja yksi karkasi ulkona yhtenä päivänä kun olin sitä ulkoiluttamassa eikä siitä ole sen koommin kuulunut mitään vaikka olen sitä etsinyt ja katsellut missä se olisi ja neljäs asuu nykyään Polvijärvellä vanhan pariskunnan luona koska Sissi pelkäsi sitä ja oli pakko antaa se pois, kun Sissi kakki nurkkiin eikä uskaltanut mennä laatikolle ja muutenkin se halusi juoksennella ulkona vapaasti ja kaipasi ulkoilmaa ja kiusasi Sissiä jatkuvasti ja läpsi ja härnäsi Sissiä niin että Sissi kakkasi laatikkonsa ulkopuolelle. Nyt Sissi kakkii laatikkoon ihan normaalisti, ei ole sen asian suhteen enää ongelmaa. Siellä missä se asuu vanhusten luona, sillä on hyvä olla, Nyt on enää vaan tämä Sissi ja hyvin menee meillä Sissin kanssa eikä muita tarvita. Sissille en ota toistaiseksi nyt mitään kaveria, me pärjätään keskenämme hyvin. Jos Sissistä joskus aika jättää niin pidän väliä lemmikkien ottamisessa ja voi olla että en ota Sissin jälkeen enää mitään eläintä muutamaan vuoteen ainakaan. Kivoja ne on mutta on niissä oma hommansa ja lisäävät siivouksen tarvetta. On oltava jatkuvasti siivoamassa. Muutenkin minusta tuntuu, että ei Sissi kaveria tarvitse. Vaikka se on ihmisille mukava niin kissojen kanssa se on epäsosiaalinen tapaus ja rähisee niille jatkuvasti.

 

 

Sissillä on varmaan joku antisosiaalinen persoonallisuushäiriö. Se ei tule toimeen lajitovereittensa kanssa ja on väkivaltainen niitä kohtaan, mutta ihmisille se on todella mukava ja seurallinen ja tuntuu monesti että ihan epätavallisen ihmisrakas. Mutta muille kissoille rähjää ja puree ja repii muita kissoja ja kun muut kissat sitten puolustautuu, niin se alkaa niitä pelätä ja unohtaa sisäsiisteytensä. Olen kokeillut jo neljää kaveria sille mutta ei ole mikään onnistunut. Viivin kanssa se parhaiten tuli toimeen kun oli Viivi elossa ja Viivillä oli Sissiin äidillinen asenne. Mutta nuo muut kun oli niin jatkuvasti tappeli. Sissi on epäsosiaalinen persoonallisuus, sille ei voi mitään. Yhen kaverini kanssa epäillään että Sissillä on Downin syndrooma kun se on niin pienipäinen ja sillä on vinot silmät ja se on pentumaisesti käyttäytyvä, lystikäs ja hassu ja säilynyt hyvin pentumaisena vaikka onkin aikuinen. Kaipa sillä on Downin syndrooma. Sissillä on Downin syndrooma ja antisosiaalinen persoonallisuushäiriö, joka on aikamoinen yhdistelmä. Jos ihmisellä olisi nuo molemmat ja olisin lääkäri ja mulle tuotas sellainen vastaanotolle niin vois olla haasteellinen potilas tuolla yhdistelmällä. Mutta kissa on kissa ja sen kanssa pärjää vaikka olis mikä kehari tai sosiopaatti tahansa.

 

 

Kävin vanhempien luona tänään syömässä sienikastiketta, perunoita ja lihapullia. Huomenna minulla alkaa ihopolilla ihotautihoidot. Ihottuma on päässyt taas niin äärimmäisen pahaan kuntoon. Minulla on ollut 27-vuotiaasta saakka psoriasis joka on perinnöllinen ihosairaus. Jos sitten joku rakas entinen hoitaja tai lääkäri samasta sairaalasta haluaa minua tulla tervehtimään niin ihopolille voi tulla minua moikkaamaan ja käymään siellä jos on asiaa, siellä sitten olen.